28. maaliskuuta 2011

28.3.2011

Tänään sit ois tarkotus lähtee pariks viikkoo Englantiin... Suomen lennoilla ei oo onneks tapahtunu kovinkaan montaa lento-onnettomuutta, mutt aina se vaara tietty on olemassa...

"Huomenna kaikki voi olla toisin.. Huomenna et ehkä näe ihmistä, josta oikeasti välitit.. Tai ehkä ihmiset, jotka sinusta oikeasti välittivät, eivät näe sinua..Koskaan ei voi tietää.. Ei koskaan.. Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität? Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti. Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität, halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää, kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut, että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä, se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti, sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi... Laita tämä omaan blogiisi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään. "

14. maaliskuuta 2011

14.3.2011

Välillä tulee sellasia päiviä jollon vaan miettii kaikkia turhiakin asioita ja mulla on tänään just sellanen päivä. Kun sitä miettii koko ajan jotain, yhtäkkiä tulee kauhee väsymys ja päänsärky-mikä tosin saattaa johtua siitäkin, ett löin eilisessä konfirmaatiossa pääni täysilla saarnastuoliin. Mutt takasin aiheeseen.
Oon jo kauemminkin miettiny miks äitillä ollessa saan hoidettua hommat hitaammin ja tekemiseen tarttuminen tuntuu ylivoimaselta urakalta. Iskällä saan aamutoimet (vaatteiden vaihto, aamupala, sängyn petaus, hampaiden ja hiusten harjaus) kevyesti 20 minuutissa ja äitillä menee 40 minuuttia-eikä sekään välttämättä edes riitä minkä takia mun myöhästelyt on lisääntyny. Ainoot selitykset mitä oon asialle keksiny, on just ett viihdyn iskällä paremmin, mutt sillonhan mun pitäis olla Forssassa hitaampi ja ns.nauttia.
Mulla on ollu tänään jotenkin orpo olo, ihan kun mun joku läheinen ois just kuollu mutt kun ei vaan oo. Toisen kummitädin ja mummon kuolemasta on jo joku 7-8 vuotta enkä mä niittenkään kaa erityisen läheinen ollu. Pienenä uskottelin itelleni ett mulla on Kiinaan adoptoitu pikkuveli mutt koska mulla ei sellasta oikeesti oo, se ei käy nyt selitykseks...
Kävin tänään koululla tekeen yhteishaun kun meiän tarvii tehä se ns.vierihoidossa -.- Meiän ope, sano ett mä oon rauhottunu syksystä enkä taida ihastua ihan jokaiseen vastaantulijaan. Ite en oo tajunnu tollasta ja kun aloin MIETTIIN onko tohon joku varsinainen syy. Keksin neljä vaihtoehtoo:
a)en jaksa kertoo jokasesta ihastuksesta kellekään, kun kukaan ei kumminkaan pysy niissä kärryillä
b)oon hengannu nyt aika paljon enemmän Forssassa syksyyn verrattuna eikä täällä oo niin hyvännäkösiä tyyppejä ett joka toiseen kannattais ihastua
c)oon keskittäny energiani ennemmin kouluun ja kavereihin
d)tällä kertaa oon ihastunu/rakastunu tosissani eikä se taida ihan yksuoleista olla ;)
Sain tänään tietää myös ett mun eksästä tulee kohta isä ja aloin miettiin ett sehän on laittanu muijansa paksuks heti melkein meiän eron jälkeen mutt sit laskin tarkemmin ja johan meiän erosta on yli 14 kk... Sit näin viel linja-autoasemalla nuoremman version Emmasta ja jäin vaan epäkohteliaasti tuijottaan sitä-puolustan:sekin tuijotti mua!
Olin hakenu matkaevääks Big Macin ja alko harmittaan kun lipsahdin taas kasvisruokavaliostani -.- Ennen mua ärsytti ihmiset joka mässäs bussissa mutt nyt oon ruvennu tekeen ite sitä-ja varmaan ärsyttään muita kanssamatkustajia. Tarvis muutenkin saada painoo putoon eikä hese/mäkkimättö todellakaan auta asiaan.
Ja viel sokerina pohjalle, tulipahan taas todettua ettei me kyllä iskänkä kaa aina ymmärretä toisiamme. Sen piti tulla hakeen mua klo 16.20 keskustasta ja suvaitsi sitten vartin yli viis soittaa, ett missä mä oon. Tuli sit kyllä hakeen ja autossa olinko tullu viimesimmällä bussilla vai jo aikasemmalla. Sanoin ett aikasemmalla (niin kun olin ilmottanu) ja kuittaukseks tuli:EI SE MITÄÄN :o Ei varmaan niin, olipahan saanu nukkua kunnon päiväunet mun kirotessa keskustassa sen vetkuttamista. Ihan kun sitä ei oikeesti yhtään kiinnostas mun asiat...

12. maaliskuuta 2011

12.3.2011

Käytiin tänään Jonnan kaa shoppailemassa Hämeenlinnassa. Oli kiva nähän pitkästä aikaa vähän kotikaupunkiakin. Mun ei pitäny ostaa oikeestaan mitään, ois ollu kiva löytää uus kylpytakki ja äitille oli tarkotus ostaa Tiimarista sellanen kukkakranssi äitienpäivälahjaks. Toisin kumminkin kävi, okei ostin kyllä äitille kranssin ja siihen koristeet, mutt mukaan tarttu vaikka mitä muuta.
HenkkaMaukalta mukaan tarttu oranssi teepaita ja farkkuliivi, Tiimarista noitten kranssitarvikkeiden lisäks styroxsydämiä ja decoupage-papereita (tai miten ikinä kirjotetaankaan). Käytiin Subissa syömässä (se nyt ei periaatteessa ollu ylimäärästä...) ja jatkettiin Ärrän kautta (limu, puheaikaa) matkaa Hermanssille.
Hermanssilta mukaan tarttu yks Cosmo, Miss Mixi ja Ryöstö tilauksesta-kirja. Ei ehitty kunnolla kattoon kaikkii pöytii, kun en tajunnu kirpparin menevän kolmelta kii-ehittiin olla siel vaan puoli tuntii. Mä varmaan käyn joku päivä sit uudestaan siel, maanantainaki esim.ois hyvää aikaa kun joudun käymään koululla joka tapauksessa ja kirppari on siinä suht lähellä...
Tiiriössäkin kävästiin, kitumarketista (eli suomeks Cittarista) mukaan tarttu jonkin sortin mutanaamio (kaikkee sitä tuleekin ostettua...) ja Prismasta tuli ostettua vauvojen kylpyvaahtoo ja sempereitä. Myyjä katto pikkasen, mutt en voi mitään, jos aikuisille ei löytyny kylpyvaahtoo tai kun mun tuli nälkä ja halusin jotain pikasta ruokaa.
Käytiin viel ennen lähtöö Faunattaressa missä oli aivan ihania vastasyntyneitä marsuja ja vaan pari kuukautta vanhoja gerbiilejä ja pieniä kilppareita ja ja ja... Jonnalla oli tekemistä ett sai mutt pois sieltä xD Oon kyll toisaalta ihan tyytyväinen, ett mun gerbiilit elää viel-muuten mä oisin varmaan ostanu sen eläinkaupan tyhjäks kaikista söpöistä pikkuolennoista.
Rahaa meni tänään jotain 60e mikä on mun mittapuussa aika paljolta, kaikki mitä mä tuhlasin on nyt pois mun Englannin käyttörahasta...